heitin kirjeensä menemään, me näemmä riidellään
aivan syyttä kohtelee hän mua tällä tyylillään
jos tätä menoa suren, tukanväri vaihtuu harmaaseen pelkkään
minä tahdo en tehdä väärin mitään
mutta tällaista kohtelua ei siedäkään
makaa ja kärsii, itkee ja huokaa, ei muuta yölläkään
väärin on joutua näin huolta kantamaan ja pitämään
yön selkään, yön pitkään
sama hahmo vaan mielessään
ei saa unta silmällistäkään
koko yön, läpi yön, pimeästä pimeään
huoli sen kuin uusii, kun on pantu ne koko yön bluesit kärsimään
Uudenmaan Kuuro-Zake
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti