maanantai 24. tammikuuta 2011

Kemi-moure *

Kemi, kalsa, kalsa paikka, eikä mulla oo senttiäkään
Kemi, kalsa, kalsa paikka, eikä mulla oo senttiäkään
joudunko vaivaistaloon, miten voi hävettääkään

tallaan Nahkurinkatuu, turhaan käytettyä autoa möisin
tallaan Nahkurinkatuu, turhaan käytettyä autoa möisin
päivät vielä pärjää, vaan luoja kuinka paleltaa öisin

alkaa silakka jo tökkiä, ei jaksa purra puikulaa
alkaa silakka tosiaan tökkiä, enkä jaksa purra puikulaa
kaikki mieltäin työkseen pahoittaa, mikään ei skulaa

täytää jättää Kemi, ottaa IC etelään
täytyy jättää Kemi, ottaa IC etelään
jos suolle suksinkin, en koskaan enää tähän vetelään


Uudenmaan Kuuro-Zake

1 kommentti:

  1. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.


    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    kemts.freehostia.com/1900-alku.htm

    VastaaPoista