kymmenes päivä huhtikuuta, aurinkokin paistaa
Titanic lähtee Southamptonista, matkustajat onnea maistaa
eivät vaaraa aavista, eivät kohtaloaan
miten hirmuinen jäävuori syöksee tuhannet veden varaan
varhain aamun sarastaessa kapteeni komentaa
kutsukaa hätiin Carpathia, hälyttäkää merimailin monen taa
tyyninä kaikki kysyvät hiljaa, missäs vikaa lie
ei mieti kukaan kuolemaa, miten syvään ja kylmään se vie
saa Carpathia hätäsanoman, sen Titanic sähköttää
”tulkaa heti, vajoamme, yrittäkää kiirehtää
valmistakaa pelastusveneet, painumme emmekä vitkaan
naiset ja lapset saavat omamme, mieshenki hönkii sitkaan”
vihdoin päällystö kuuluttaa: kaikki kannelle viipymättä
käy mahtava Titanic hylyksi, ei jää keltään käsittämättä
niin veneet veteen lasketaan, niissä lapset ja naiset
miesparat jäävät laivalle, nuo sankarit satunnaiset
siinä seisovat laivassa uppoavassa, kokevat lohduttomuutta
muttei missään eikä milloinkaan voi tietää onnettomuutta
musiikki se pelaa kun hukutaan aallokkoon hyisenmustaan
”käyn kohti sinua, oi Herrani”, vanhasta muistista veisataan
”käyn kohti sinua”
”käyn kohti sinua”
”suo että näkisin”
”tien taivaaseen”
”vaikka se peittyisi”
”vaivaan ja murheeseen”
ja katoaa Titanic mereen
Uudenmaan Kuuro-Zake
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti